tiistai 12. maaliskuuta 2019

Auton öljynvaihto - ensikertalaiselta puolen tunnin homma!



    Mua on viime vuosina alkanut enemmän ja enemmän kiinnostamaan autoihin liittyvät asiat. Kun ajaa autolla ja on pakosti opeteltava tietynlaiset ajamiseen liittyvät asiat, kuten äkkijarrutus, väistöliikkeet, oikea jarrutustekniikka tms. Joten vaistomaisesti aloin janota lisää tietoa.

  Kun ensimmäinen Suomen surkein kuski alkoi pyörimään maikkarilla, mieheni vitsaili, että pitäisikö minut ilmottaa seuraavalle kaudelle. Tuolloin minulla ei vielä ollut paljoakaan kilometrejä alla, saatika ns. Kakkosvaihetta käytynä. Osittain todentuntuiselta kuulostanut vitsi sai varmasti näyttämään miehelleni, että kyllä minä nämä jutut osaan. Lähdinkin kakkosvaiheen liukkaan radalle juuri tuliterä uusilla kesärenkailla ja vm 2007 Mazda 6:sella ja pääsin näyttämään miten auto pysyy hallinnassa silloinkin, kun ajo-opettaja meni ottamaan luistoneston pois päältä.  "Sulla oli ne uudet kesärenkaat, niin voit tulla 10km/h nopeammin kuin muut" kuului radiopuhelimesta. 

     Takaisin asiaan - eli öljynvaihtoon. Olin tätä simppeliä toimenpidettä jo jonkin aikaa halunnut kokeilla ja viimein puolisoni lupasi opettaa minulle, miten se tehtäisiin.
     Odotin kuin kuuta nousevaa, milloin mittarilukemani tulee siihen pisteeseen, että on aika suorittaa öljynvaihto ( tässä mallissa 20 000 tai vuosi/kumpi tulee ekana täyteen)
     Kun mittarilukema alkoo lähestyä h-hetkeä, katsoimme kalentereistamme sopivan päivän ja pistumme hihat heilumaan. Sain kunnon työhaalarit ensin ja sitten ruvettiin hommiin. 


1. Aja auto halliin ja sammuta moottori.
2. Avaa konepelti. Kierrä moottorin päällä oleva korkki (lukee yleensä OIL/öljykanisterin kuva) auki. Näin varmistat, että korkki on saatu auki, ennenkuin tiputat vanhat öljyt pois. Nosta öljytikkua ylöspäin(se keltainen vipu) , jotta öljytila saa ilmaa, ja öljy tulee ulos juoksevasti. 

Tässä kuvaa auton konepellin alta. Tunnnistatko Sinä sieltä jotain?




3. Nosta auto ylös nosturilla. 
4. Paikanna moottorin pohja, aseta öljynkeräysastia sen alapuolelle ja avaa mutteri pohjasta. Anna öljyn valua astiaan.
5. Tässä välissä voit hakea uuden tiivisteen ja kun öljyt on pudonnut, laita uuden tiivisteen kanssa mutteri takaisin paikoilleen.


Öljypohja

Öljynkeräysastia
Öljynkeräysastia ja vanhoja öljynsuodattimia.



6. Vaihda öljysuodatin. Suodatin sijaitsee tässä autossa pohjasta hieman keulaanpäin yläpuolella. Irroita pyörittämällä vanha suodatin pois. Pyöritä hieman uuden suodattimen reunoille öljyä putelista sormellasi tai voit myös vaihtoehtoisesti käyttää perus CRC:tä (mitä nyt joka kodista pitäisi löytyä, esim. polkupyörän ketjujen rasvaamiseen) Tämä siksi, että öljynsuodatin lähtee helpommin seuraavalla kerralla pois. Kierrä uusi suodatin paikoilleen. 

kuvan keskellä oleva musta mötikkä on öljynsuodatin. Hieman
hankalassa paikassa kuvattavaksi. Piti laittaa käsi pohjalevyssä
olevan aukon kautta, jotta sai suodattien pois. 


Tässä vielä kuva yhdestä öljynsuodattimen
avaimesta, jos se ei lähde käsipelillä auki.





















7. Tule pois auton alta ja laske auto takaisin maahan.
8. Ota öljykanisteri ja ala pikkuhiljaa hitaasti valuuttamaan öljyä siitä kohtaa, mistä avasit kannen kohdassa 2. Oikean öljytilavuuden voit tarkistaa ohjekirjasta, minun autoni tilavuus 4L.  
     Kun öljyä oli vielä laittamatta 0,5L tarkistin öljytikusta, paljonko öljyä oli mennyt järjestelmään. Kun tikku oli ylimmässä tikun pisteessä, käynnistin auton hetkeksi, jotta öljyä virtasi joka paikkaan. Sitten taas katsoin tikusta, ja lisäilin ainetta, kunnes oli taas ylimmässä pisteessä. HUOM! kun auto käynnistetään, pitää olla moottorin öljykorkki kiinni! Tajuat varmaan jo että miksi ;) 


Oikeanlaisen öljyn määritelmän ja kuinka paljon sitä laitetaan, löydät auton ohjekirjasta. Itse laitoin oman Mazdaani Shellin 5W-30- öljyä. Muistathan sitten joka tankkauksen yhteydessä tarkistaa, syökö autosi öljyä ja tarvitseeko sitä lisätä. Jos öljymäärä on hieman tikun ylimmän viivan alapuolella, tarkkaile tilannetta ja lisää öljyä sitten, jos se lähtee siitä vielä vähenemään. 

TIedäntkö sinä, mitä öljyä sinun autosi syö?

Saitko uutta tietoa tästä postauksesta? Haluaisitko kuulla lisää autoihin liittyviä asioita? Mitä haluaisit tietää? Mielestäni tämä öljybvaihto oli helpointa, mitä autoon liittyy. Tämän öljynvaihdon jälkeen olemme keskustelleet paljon muista autoihin liittyvistä asioista puolisoni kanssa ja aina vaan moniputkaisemmaksi menee :D 

perjantai 15. helmikuuta 2019

Minä autoilijana- havaintoja naisen näkökulmasta


     Silloin joskus nuorempana:

     Haaveilin jo 16-vuotiaana omasta autosta. Kuvittelin, että heti kun täytän 18, menen autokouluun ja ostan itselleni Toyota Corollan ja vielä vuosimallia -89. En tiedä mistä noin tarkka haave autosta tuli, johtuisiko osittain siitä, että suvussani oli totuttu japanilaisia ratteja kääntelemään :D Isoenonikin taisi jossain vaiheessa kyseisen auton omistaa, vuosimallista tosin en enää ole varma.
     




     Meillä ei ole koskaan ollut lapsuudenperheessäni varaa ostaa uutta hienoa autoa suoraan tehtaalta (suoraan sanottuna kenellä muka olisi? Jos ei satu olemaan jonkun ökyrikkaan firman toimitusjohtaja ja sekin varmaan ostettu rahoitussopimuksella). Joten kokemukseni tosiaan nuoruudessa oli lähinnä vanhoista, ruosteisista ja tosiaan japanilaisista autoista (joita itsekin mökkitiellä ajelin isän seuratessa tilannetta apukuskin penkiltä). Isäni kerran heitti vitsillä, että ” Kyllä meidän Johannan pitää löytää mies, joka ajaa japanilaisella autolla”.




     Kyllähän noita vanhoja peltipurkkeja saikin olla aina korjaamassa ja laittamassa. Olihan meillä jossain vaiheessa kaksi vai kolmekin Toyota camryä takapihalla – vara-autoina, joita tosin me lapset välillä kesäisin käytimme leikkimiseen – vaikkei olisi saanutkaan. 




     Nykytilanne:

     Ei, en käynyt autokoulua 18-vuotiaana, aloitin sen vasta 22-vuotiaana. Eihän se autokoulu mitään halpaa lystiä ole, itsekin maksoin autokouluni kokonaisuudessaan opintolainasta – jota tällä hetkellä maksan takaisin valtiolle. Muistan, miten jännittävää oli ensimmäisen kerran astua bemarin ratin taakse Hipposhallin pihassa ja lähteä liikenteeseen (tosin, en ekalla ajotunnilla tainnut päästä vielä edes liikenteen sekaan sieltä, taisi olla tuon kytkyttimen kanssa hieman ongelmia :D ) 




     Seuraavat ajotunnit taisivat sitten sujua paremmin- pääsin jopa liikenteeseen asti. Tykkäsin kovasti kyllä siitä, kun autokoulun autot vaihtuivat volkkareihin, saipahan kokemusta erilaisista autoista jo ennen ajokortin saamista! Pääsin inssistä ensimmäisellä kerralla läpi (sen kuitenkin halusitte tietää) vaikkakin auto sammuikin pariin risteykseen :D 




     Autokoulun teoriatunneilla kaikki mikä liittyi ennakoivaan ajotapaan tai millään lailla matematiikkaan (esim. turvavälin mittasuhteisiin), olin ihan ulapalla ja silloin jos en jotain tajua, enkä osaa, ei minulla oikein ole motivaatioita sitä opetellakaan. Eikös joku teistä lukijoistakin voi samaistua asiaan, kun kyse on esim. matematiikan läksyistä? Jos laskutoimitus on helppo, se on varmasti väärä vastaus :D Nykyään kiinnitän enemmän huomioita näihin asioihin, kun ajokilometrejä ja kokemusta on alla jo viitisen vuotta kohtapuolin. Toki myös kiinnostus kaikkeen autoiluun liittyvään on lisääntynyt.




     Tiedätkö sinä: 

      1. Miten tankataan auto? Mitä ainetta sinne laitetaan?
      2. Osaatko lisätä lasinpesunestettä (tuttavallisemmin pissapojan neste)?
      3. Tiedätkö, miten tarkistat autosi moottoriöljyn riittävyyden? Miten sitä lisätään? Mitä sinne laitat?
      4. Miten rengaspaineet tarkistetaan? Mistä tiedät oman autosi oikeat rengaspaineet?
      5. Pidätkö autosi siistinä niin ulkoa- kuin sisältäkin? Tiedätkö, miksi tämä on tärkeää auton kunnossapidon ja turvallisuuden kannalta?





      Voisin tässä välissä mainita hyvän kirjavinkin niille, ketkä omistavat auton, eivätkä välttämättä osanneet noihin edellisiin kysymyksiin vastata. Kilpa-autoilija Emma Kimiläinen on kirjoittanut kirjan ”Naisen autoiluopas”, jossa hieman huumorin twistillä on asioista kerrottu helpolla ja yksinkertaisilla tavoilla, että tietämättömämpikin tajuaa. Meillä onkin aina välillä tapana lueskella kirjaa yhdessä mieheni kanssa. Hän ei sitten ikinä kyllästy typeriin kysymyksiini, vaikka välillä joutuukin pistämään monta kertaa Wheelers Dealersin paussille ja hän intopinkeänä selittää kysymykseeni vastauksen juurta jaksaen :D 




     Tällä hetkellä:

     Ajelen sinisellä (tärkeä mainita!) Mazda 3:sella. Mazdat ovat jotenkin vuosien varrella vaivihkaa vieneetkin osan sydämestäni, onhan noita tullut joitakin tässäkin perheessä ollut ajettavana! Voin kyllä sanoa, että kyllä minussa semmoinen pieni Kia tyttönen vielä asustaa, mutta ei kait sitä tarvitset yhden merkin taakse jättäytyäkään kokonaan? Odotan innolla, että mazdani mittarilukema tulee siihen kokonaislukuun, että on aika tehdä öljynvaihto! Sillä vihdoin ja viimein puolisoni on luvannut, että saan sen hänen opastuksessaan tehdä! Siitäkin voisin rustailla tänne kokemuksiani sitten. Enää tosiaan pari tuhatta kilsaa ja nopeella matikalla se olisi mahdollista puolentoista kuukauden päästä! 




maanantai 28. tammikuuta 2019

Ajatuksella "Älä mieti mitä muut susta ajattelee"

Siitä onkin kulunut jo puoli vuotta aikaa, kun olen viimeksi tänne blogiin mitään rustaillut. Aika menee nopeasti, vastahan olin kannettavani kanssa kirjoittelemassa takapihan terassilla, aurinko paistoi ja oli lämmin kesäpäivä. Nyt on sitten terassi kymmeniä senttejä lunta täynnä ja pakkastakin on ihan tarpeeksi.





Jotenkin tämän blogin kirjoittamiseen kohdistuvat ajatukset ovat heitelleet laidasta laitaan. Olen aina rakastanut kirjoittamista ja ollut hyvä siinä, mutta eihän se riitä. Pitää kehittyä ja oppia uutta. Olen pohtinut jonkin aikaa jo, että voisin palata tuomaan ajatuksiani julki täältä kautta. Nyt asiaan sai tänään lisäbuustin, kun selailin instagramia. Elina Leskisen ( tästä linkistä kuvaan) ja Lotta Bernitzin ( Tästä linkistä kuvaan) postauksien myötä aloin miettimään nyt jo mottonani pitämääni sanontaa, "älä mieti mitä muut susta ajattelee". Tätä ajatusta olen pitkään jo työstänyt ja osittain tuonut esille jo aikaisemmista kirjoituksissani täällä blogissa.





Mun nuoruuteni meni oikeastaan siinä, että päivittäin, useita kertoja päivässä, mietin mitä muut musta ajattelee ja se vaikutti negatiivisesti elämääni. Elin sen ympärillä, että minun tulisi jatkuvasti miellyttää toisia. Koin ahdistuksen tunteita, kun mietin heti jo aamulla vaatteita laittaessa päälle, että hyväksyyköhän muut minut tämännäköisenä, tälläiset vaatteet päällä vai alkaako arvosteleminen, selän takana puhuminen, hiljaiset kuiskaukset toisen korvaan (välillä myös osottaen minua) ja hetken päästä asia päättyi kauheen naurun remakkaan. Miten murrosiän kynnyksellä olevat nuoret voivatkaan olla niin ilkeitä toisille.







Varmasti osittain pohdinnat riittämättömyydestäni olivat myös oman pään sisällä. Olin nuorena Erittäin ujo ja hiljainen, sosiaaliset tilanteet jännittivät minua kamalasti. Koulussakin kestin kaiken vain, koska olin jo nuorena todella halukas oppimaan asioita. Varmasti monet nuoruuuden kokemukset vaikuttivat siihen, että minusta tuli hiljainen hissukka ja jännittäjä. Onneksi olen viime vuosina paljon rohkaistunut ja saanut itseluottamusta tehdä asioita, joita haluan.
Muistan elävästi eräänkin tilanteen yläasteajoilta, kun istuimme jumppasalin lattialla katsomassa jotain esitystä, kun jalkani alkoi puutumaan, enkä uskaltanut sitä siirtää, kun olisin silloin voinut osua jalallani viereiseen luokkatoveriin. Kun luento loppui ja nousimme ylös, oli toinen jalkani niin puutunut, ettei se tuntenut salin lattiaa allaan ja meinasin vetää kunnon lipat keskelle ihmisvyöryä. Sain kuitenkin toisen "terveen" jalan avulla pidettyä jotenkin tasapainoni, mutta heti ensimmäisenä kävi mielessä, ettei kukaan vaan nähnyt äskeistä farsssia.
Useat kerrat, kun olisit tiennyt vastauksen opettajan kysymykseen, jätin viittaamatta, sillä pelkäsin että mokaan senkin hetken jotenkin. Ääni häviää, selitänkin jotain omiani tms.





Eli, seuraavan kerran kun alat miettimään, voinko laittaa tälläistä paitaa päälle, uskallanko olla oma itseni, voinko sanoa asiaa suoraan, niin neuvoni on sinulle, että anna mennä vaan! Ole sinut itsesi kanssa, tee juuri niitä asioita mitkä sinut tekevät onnelliseksi, äläkä välitä niistä negatiivisista kommentoijista, tai mikä parasta, poista negatiivisuutta pitävät hyvänpäivän tutut pois elämästäsi. Sillä vain sinä päätät, miten elämäsi elät, niin alahan siitä nauttimaan! Sen olet itsellesi velkaa.
Näihin tunnelmiin, palataan taas astialle uusien ajatusten myötä!