"Sä oot Johanna liian kiltti"
"Sun pitää opetella sanomaan EI"
"Sä et oo korvaamaton"
"Sä oot Johanna liian tunnollinen"
Näitä tälläisiä kommentteja olen työkavereiltani saanut tässä parin vuoden sisällä. Aina, kun jollakin oli ongelmaa tulostimen, puhelimen tai auton kanssa, minä olin heti paikalla auttamassa. Tekniikan ihmelapsi, jonka kotona ei edes ollut internet-yhteydellistä tietokonetta, ensimmäisen älypuhelimen ja ajokortinkin vasta hiljattain aikuisiällä hankkinut.
Milloin apua tai mielipidettä pyydettiin työn kirjoitusasussa, milloin tulostimen värikasetin vaihdossa, olin reippaana paikalla auttamassa. Eikä siinä mitään, olen luonteeltani sellainen ihminen, joka helposti auttaa muita. Yksi elämänmottoni voisikin olla kliseinen sanonta: " Tee muille, niinkuin haluisit itsellesi tehtävän", sillä uskon että aina jossain kohtaa elämää hyvät teot palkitaan. Oli se sitten ihana, kaunis hymy autettavalta tai jotain muuta syvällisempää, kaikki on aina kotiinpäin. Jos muutenkin katsot elämää murjottavien lasien läpi, josta näet vain epäkohtia, niin minkälaista elämää se sellainen on? Olen sitä mieltä, että jokaisesta asiasta pitää löytää jotain positiivista, vaikka kuinka vaikeaa se olisikin, mutta ne vaikeudethan kasvattavat ja kehittävät meitä ihmisenä, niinhnän se menee.
Karkasin nyt hieman aiheesta. Tarkoitukseni oli siis kirjoittaa työssäjaksamisesta, sen tukemisesta ja työstessistä. Mitä työssäjaksaminen pitää sisällään? Miten voit itse tukea omaa jaksamista, miten toisaalta lähiesimies/työnantajasi/organisaatiosi voisi tässä asiassa auttaa? Jyväskylän kaupunki linjaa omilla nettisivuillaan henkilöstöpoliittisesssalinjauksessaan näin: " Kaupungin työhyvinvointitoiminnan tavoitteena on hyvä työilmapiiri, turvallinen työympäristö sekä oikeudenmukainen ja kannustava esimiestyö, jotka mahdollistavat työntekijöiden korkean työmotivaation ja työkykyisyyden koko työuran ajan. Työhyvinvointimallilla tavoitellaan osaltaan henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä eläkkeellesiirtymisiän nostamista. " Suuripiirtein tälläistä tekstiä löytyy muidenkin kaupunkien sivuilta. Mitä se siis käytännössä tarkoittaa? Monesti asioihin kiinnitetään huomioita vasta sitten, kun seinät alkaa rakoilla, palikat kaatua kasaan ja ongelmiin haetaan ratkaisua. Ennaltaehkäisy on tämän päivän sana, sitä ei voi koskaan painottaa liikaa, sana sisältöineen ja toimintakeinoineen varmasti parantaa työmotivaatiota ja vähentää sairaspoissaoloja. En ota tässä kirjoituksessa sen enempää kantaa, mitä ne asiat on tai mitä niiden tulisi olla työnantajan näkäkulmasta, sillä tämän kirjoituksen pääpointtina on nyt se, miten Juuri Sinä itse voit vaikuttaa omilla teoillasi omaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen,
Tuossa alussa kirjoitinkin jo kommentteja, joita olen itse saanut työkavereiltani, Olen tässä viime vuosina vasta alkanut muutenkin elämän eri osa-alueilla ajattelemaan oman mielen tärkeyttä päivittäiseen hyvinvointiin, joten minulla on tässä ollut aikaa miettiä, mitenkä oikein se oma päänuppi vaikuttaa jaksamiseen, niin töissä kuin arjessakin.
Luonnehtisin itsekkin tosiaan itseäni välillä vähän liian kiltiksi, "joo, voin mie toon tehä, ei multa siihen kauaa aikaa mene"- tyylisine kommenteineen. Kiltteys on hyvä piirre ihmisessä, mutta kun se ottaa ylivallan, niin siinä on sitten se oma jaksaminen kortilla. Tiedostan tämän asian, mutta vielä joudun työskentelemään asian eteen, ettei siitä ala tulla taas mörköä makuuhuoneeni sängyn alle. Olin viime vuonna työuupumuksen/työstressin takia jonkin aikaa sairaslomalla, silloin se oli suuri häpeä, mutta nyt uskallan jo asiasta kertoa ja keskustella. Kukaan meistä ei ole korvaamaton, jokaisen meistä kovalevy on joskus niin täynnä informaatiota, että tarvitsee nollausta asioihin. Minua uuvutti eniten se, etten tunnistanut omia voimavaroja ja jaksamistani, ennenkuin se lopullinen piikki tuli. En halunnut elää koko loppuelämääni valittaen, miten asiat on päin persettä ja en jaksanut tehdä yhtään mitään.
Toinen luonteenpiirteni, josta koen välillä olevan sekä hyötyä, että haittaa, on liika tunnollisuuteni. En vaan voi jättää asioita kesken, tehdä hutiloiden, vaan kun johonkin asiaan keskitytään, paneudutaan, niin se hoidetaan kerralla loppuun. That´s it! Mutta, mites sitten, kun asioita vain kasaantuu, on paljon tekemistä ja tehtävää, to do-listat huutaa tekemättömyyttään ja aikataulut pukkaa päälle. Sillon pitää vain reilulla otteella alkaa prioirisoimaan asioita, mikä näistä on tärkeintä tehdä juuri nyt ja minkä voit jättää toisaalle. Jos tuntuu, että elämässä on liikaa asioita, niin niitä pitää sitten vain rankalla kädellä vähentää, ei sitä kerkeä kaikkea samaan aikaan puuhaamaan. Ole armollinen itsellesi, voit tehdä tiettyjä asioita nyt ja ne voi johtaa johonkin, sitten paremmalla ajalla otat priotiteettilistalta toiset asiat käytäntöön.
Olen jo pitkään pohtinut tästä aiheesta kirjoittavani, nyt tuntuu että aika on oikea. Kukaan meistä ei ole korvaamaton, mikään työ ei saa viedä meiltä niin paljon mehuja, että jämähdetään sinne sohvan pohjalle kahtomaan telkkua puolinukuksissa verensokerit niin alhaalla, että turvaudutaan siihen mielihyvää tuovaan suklaalevyn herkulliseen nautintoon ja unohdetaan huolehtia itsestämme. Valitettavasti näinkin on välillä käynyt, sieltä ei kuitenkaan ole muuta tietä kuin ylöspäin. Sun pitää jostain vain löytää se motivaatio nostaa persees ylös sieltä sohvalta ja tehdä elämässäs se täyskäännös, että voit rinta rottingilla kertoa että juuri Sinä voit hyvin. Sillä vain sinä voit muuttaa itseäsi, kukaan ei tule sua nostamaan sieltä kotisohvalta ylös ja pakottamaan tekemään jotain elämälläs, vain Sinä voit tehdä sen päätöksen. Älä anna stressin vielä sua pohjamutiin, vaan hallitse itse omaa elämääsi, ole itse oman elämäsi herra.
Mielestäni työhyvinvointi kompensoituu hyvin keskenään sinun muun arki-elämän jaksamisen kanssa. Kun kaikki on toisella puolella hyvin, on aikaa ja jaksamista panostaa myös toiseeen puoleen. Kun olet sitä mieltä, että rakastat vapaa-ajan tuomia mahdollisuuksia ja haasteita, joita sinulla tällä hetkellä on, jaksat myös hieman paremmin töissä. Tietysti on erilaisia tilanteita ja elämän käännekohtia, kun mieltä heitellään ja koetellaan, mutta silloin pitää muistaa ne omat voimavarat, joilla jaksat puskea harmaankin arjen läpi, sillä usko pois vaan, parempia ja ihanempiakin hetkiä on vielä tulossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti