perjantai 15. helmikuuta 2019

Minä autoilijana- havaintoja naisen näkökulmasta


     Silloin joskus nuorempana:

     Haaveilin jo 16-vuotiaana omasta autosta. Kuvittelin, että heti kun täytän 18, menen autokouluun ja ostan itselleni Toyota Corollan ja vielä vuosimallia -89. En tiedä mistä noin tarkka haave autosta tuli, johtuisiko osittain siitä, että suvussani oli totuttu japanilaisia ratteja kääntelemään :D Isoenonikin taisi jossain vaiheessa kyseisen auton omistaa, vuosimallista tosin en enää ole varma.
     




     Meillä ei ole koskaan ollut lapsuudenperheessäni varaa ostaa uutta hienoa autoa suoraan tehtaalta (suoraan sanottuna kenellä muka olisi? Jos ei satu olemaan jonkun ökyrikkaan firman toimitusjohtaja ja sekin varmaan ostettu rahoitussopimuksella). Joten kokemukseni tosiaan nuoruudessa oli lähinnä vanhoista, ruosteisista ja tosiaan japanilaisista autoista (joita itsekin mökkitiellä ajelin isän seuratessa tilannetta apukuskin penkiltä). Isäni kerran heitti vitsillä, että ” Kyllä meidän Johannan pitää löytää mies, joka ajaa japanilaisella autolla”.




     Kyllähän noita vanhoja peltipurkkeja saikin olla aina korjaamassa ja laittamassa. Olihan meillä jossain vaiheessa kaksi vai kolmekin Toyota camryä takapihalla – vara-autoina, joita tosin me lapset välillä kesäisin käytimme leikkimiseen – vaikkei olisi saanutkaan. 




     Nykytilanne:

     Ei, en käynyt autokoulua 18-vuotiaana, aloitin sen vasta 22-vuotiaana. Eihän se autokoulu mitään halpaa lystiä ole, itsekin maksoin autokouluni kokonaisuudessaan opintolainasta – jota tällä hetkellä maksan takaisin valtiolle. Muistan, miten jännittävää oli ensimmäisen kerran astua bemarin ratin taakse Hipposhallin pihassa ja lähteä liikenteeseen (tosin, en ekalla ajotunnilla tainnut päästä vielä edes liikenteen sekaan sieltä, taisi olla tuon kytkyttimen kanssa hieman ongelmia :D ) 




     Seuraavat ajotunnit taisivat sitten sujua paremmin- pääsin jopa liikenteeseen asti. Tykkäsin kovasti kyllä siitä, kun autokoulun autot vaihtuivat volkkareihin, saipahan kokemusta erilaisista autoista jo ennen ajokortin saamista! Pääsin inssistä ensimmäisellä kerralla läpi (sen kuitenkin halusitte tietää) vaikkakin auto sammuikin pariin risteykseen :D 




     Autokoulun teoriatunneilla kaikki mikä liittyi ennakoivaan ajotapaan tai millään lailla matematiikkaan (esim. turvavälin mittasuhteisiin), olin ihan ulapalla ja silloin jos en jotain tajua, enkä osaa, ei minulla oikein ole motivaatioita sitä opetellakaan. Eikös joku teistä lukijoistakin voi samaistua asiaan, kun kyse on esim. matematiikan läksyistä? Jos laskutoimitus on helppo, se on varmasti väärä vastaus :D Nykyään kiinnitän enemmän huomioita näihin asioihin, kun ajokilometrejä ja kokemusta on alla jo viitisen vuotta kohtapuolin. Toki myös kiinnostus kaikkeen autoiluun liittyvään on lisääntynyt.




     Tiedätkö sinä: 

      1. Miten tankataan auto? Mitä ainetta sinne laitetaan?
      2. Osaatko lisätä lasinpesunestettä (tuttavallisemmin pissapojan neste)?
      3. Tiedätkö, miten tarkistat autosi moottoriöljyn riittävyyden? Miten sitä lisätään? Mitä sinne laitat?
      4. Miten rengaspaineet tarkistetaan? Mistä tiedät oman autosi oikeat rengaspaineet?
      5. Pidätkö autosi siistinä niin ulkoa- kuin sisältäkin? Tiedätkö, miksi tämä on tärkeää auton kunnossapidon ja turvallisuuden kannalta?





      Voisin tässä välissä mainita hyvän kirjavinkin niille, ketkä omistavat auton, eivätkä välttämättä osanneet noihin edellisiin kysymyksiin vastata. Kilpa-autoilija Emma Kimiläinen on kirjoittanut kirjan ”Naisen autoiluopas”, jossa hieman huumorin twistillä on asioista kerrottu helpolla ja yksinkertaisilla tavoilla, että tietämättömämpikin tajuaa. Meillä onkin aina välillä tapana lueskella kirjaa yhdessä mieheni kanssa. Hän ei sitten ikinä kyllästy typeriin kysymyksiini, vaikka välillä joutuukin pistämään monta kertaa Wheelers Dealersin paussille ja hän intopinkeänä selittää kysymykseeni vastauksen juurta jaksaen :D 




     Tällä hetkellä:

     Ajelen sinisellä (tärkeä mainita!) Mazda 3:sella. Mazdat ovat jotenkin vuosien varrella vaivihkaa vieneetkin osan sydämestäni, onhan noita tullut joitakin tässäkin perheessä ollut ajettavana! Voin kyllä sanoa, että kyllä minussa semmoinen pieni Kia tyttönen vielä asustaa, mutta ei kait sitä tarvitset yhden merkin taakse jättäytyäkään kokonaan? Odotan innolla, että mazdani mittarilukema tulee siihen kokonaislukuun, että on aika tehdä öljynvaihto! Sillä vihdoin ja viimein puolisoni on luvannut, että saan sen hänen opastuksessaan tehdä! Siitäkin voisin rustailla tänne kokemuksiani sitten. Enää tosiaan pari tuhatta kilsaa ja nopeella matikalla se olisi mahdollista puolentoista kuukauden päästä! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti